Mennyt vähän enemmän aikaa edellisestä tekstistä.. kaikenlaista lisää suoraan sanottuna paskaa tullut tässä välissä. Omat jaksamiset on vaihdellut, välillä on hieman parempia päiviä ja välillä huonompia. Ikävä on joka päivä läsnä jollain tapaa!! Nyt kun ei ole ollut hautajaisia ynnä muuta niin on ikävä iskenyt kovemmin päälle.
Vajaa kaksi viikkoa Anniinan hautajaisten jälkeen kuoli mieheni pappa.. se nosti taas kaiken pintaan itselläni Anniinan suhteen, sekä teki pahaa kun tiesi kuinka muihin sattui. Itse en tätä sotaveteraania saanut tuntea, hän oli hoitokodissa koko sen ajan mitä minä olen mieheni kanssa ollut yhdessä eli nyt vähän yli 9 vuotta. Hautajaiset kuitenkin olivat luonnollisemmat kun kyse oli vanhasta miehestä. Hän lähti pitämään mun siskon kanssa meidän Anniinasta huolta <3
Tähän päälle olin menossa takasin töihin, että saisin muuta ajateltavaa niin mut sanottiinkin irti.. tässä nyt koittanut miettiä, että mitä elämällä rupeaisi tekemään. Pää muutenkin sekaisin oman lapsen menetyksestä niin pitäisi osata päättää omasta elämästäkin..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti