Sekavaa jumitusta

Mulle on sanottu, että olen vahva... viimeksi tänään... mutta mitä jos en jaksa olla vahva? Mua ei huvita ruuanlaitot jne ei sit pätkän vertaa ja sen kyl huomaa, koska paino on vaa noussu... miksi mä en kuulu niihin, jotka lakkaa miltei syömästä kun tulee vastoinkäymisiä?! Lapset kyllä ruokin, pakko hoitaa tollaset tietenkin... koen jopa välillä pientä syyllisyyttä kun syön ja mun rakas pieni enkelini makaa arkussa eikä sitä voi tehdä :'( Vaikka tiedän, että on täysin typerä ajatus...

Päivät vaihtelee paljon fiiliksiltään..pitäs rupee jotain liikuntaa taas harrastaa et sais tätä läskiäki pois, mutta tuntuu jotenki vaikeelta sekin...päivääkään en oo täysin itkemättä ollut, mutta välillä ollut vähän edes helpompia päiviä kun välillä kaikki on päin sanonko mitä. Ei ajatukset oikein pysy kasassa...samaan aikaan odotan ensi viikolla olevia hautajaisia että ne olisi jo ohi, toisaalta pelkään tuota päivää.

Nyt muutaman yön nukkunukin huonosti, osaltaan vaikuttaa tähän kaikkeen sekavuuteen...osaisko ens yönä nukkua? Menen kokeilemaan.